HUHTIKUU

Valoako siellä tunnelin päässä vai...?

Matkailu avartaa! Retkeilyä, hyvää ruokaa, viiniä ja sijoittamistakin.

Huhtikuussa tein kalastukaverini, ihanan ystäväni kanssa pidennetyn viikonloppumatkan E-Ranskaan. Asustimme Cannesin liepeillä sijaitsevassa Mandelieun kylässä talossa nimeltä Villa Bella Vista. Sieltä näkymät olivat talon nimen mukaiset, sillä ylhäällä, kylän rinteellä sijaitsevan villan terassilta avautui silmiä hivelevän upea näkymä Napoulen lahdelle. Quelle chance incroyable, ajattelimme, kun saavuttuamme illalla Elinan kanssa istahdimme villan terassille ja korkkasimme Rosé-pullon! 

Viime vierailusta Cannesiin ja ympäristöön olikin vierähtänyt tovi, noin 35 vuotta, joten oli korkea aika mennä uudelleen ja tutkailla ympäristöä. Oppaanamme toimi hyvä ystävämme Matti, joka myös kalastuskaverimme. Onneksemme Matti tuntee Cannesin ja lähimaaston n. 40 vuoden kokemuksella ja puhuu sujuvasti ranskaa. Olimme siis hyvissä käsissä!

Paikka, jonne halusin ehdottomasti tällä reissulla palata, oli Antibes ja siellä Picasson museo, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Antibesin ja Cannesin torit ja markkinat tulivat Matin opastuksella myös tutuiksi ja ostoskadutkin löysimme, joskin siinä vaiheessa vapautimme Matin tehtävästään.

Ranskalainen keittiö ei luonnollisesti myöskään pettänyt. Artisokan kukat ja parsarisotto tryffelillä höystettynä sulivat suussa, ja herkkuja oli mukavaa huuhtoa alas ranskalaisella Provencen Rosélla. Mutta asiaan, miten matka viineihin ja sitä kautta sijoittamiseen liittyi…

Chateau Clarettes & Peter Seligson

Villamme omistajan kautta oli pari vuotta sitten ilo saada Peter Seligson Kalastajien sijoituspöytä tapahtumaan vieraaksi. Selväksi tuli jo silloin, että hän on sijoitus ympyröissä elävä legenda ja todellakin maineensa veroinen. Niinpä ennen matkaan lähtöä otin yhteyttä Peteriin ja kysyin, olisiko mahdollista vierailla viinitilallaan 13.4 sunnuntaina ja olisiko hän kenties paikalla. Vastaus tuli nopeasti ja lyhyesti tyyliin, "viinitila on sunnuntaina kiinni, mutta olen paikalla ja olette tervetulleita". Vastasin ja kiitin kohteliaasti, kirjoittaen, että hienoa ja että olen lähempänä yhteydessä aikataulusta. Sisimmässäni huusin YES, yes, yes, onhan tämä totta, onhan!

Paikan päällä edellisenä iltana vielä WhatsApp-viestein aikataulusta sopiminen. Kyllä, edelleen olimme tervetulleita, käykö klo 15. Noh, juuri ja juuri saamme sopimaan aikatauluumme, mietin mielessäni hieman sarkastisesti. WA:lla vastasin, että tottakai klo 15 sopii mainiosti!

Villamme "kalustoon" kuului myös auto, jonka otimme nyt tätä retkeä varten käyttöömme, tosin matkakumppaneiden mielestä sillä edellytyksellä, että minä retken pääjärjestäjänä olen kuski. Aamuupäivän suurin haaste olikin tutustua auton hallintalaitteisiin, löytää pakki (ylipäätään automaattiauton vaihdevalikko) ja saada se pihasta kadulle! 

Matin toimiessa ulkoisena tarkkailijana sain kuin sainkin usealla veksalauksella auton peruutettua ja käännettyä, kameroiden piipatessa ja Matin huitoessa, ahtaasta pihaportista kapealle kujalle. Hikihän siinä meinasi tulla, mutta pääsimme matkaan!

Saavuimme tilalle vähän etuajassa, mutta saimme lämpimän vastaanoton Peteriltä ja perheeltään! Päädyimme alkuun tilan upeasti entisöidyn (lue kokonaan, pl. ulkoseinät, uudelleenrakennetun) päärakennuksen keittiöön. Siellä kuskin tehtäviin kuului myös tilan oman Rosé tuotannon korkkaus ja tarjoilu, kuinkas muuten.

Saatuamme opastetun kierrokseen päärakennuksen upeasti entisöityihin tiloihin, siirryimme itse viinitehtaalle ja sen puotiin. Peterin intohimo viineihin ja tietämys niistä, rypäleistä, viljelystä ja valmistustavoista vaikutti, jos mahdollista vieläkin suuremmalta kuin innostuksensa pörssiin.

Kun matkatoverini olivat siemailleet noin kuutta eri viiniä ja arvioineet innokkaasti niiden makuja ja tuoksuja siirryimme kokoustilaan keskustelemaan taloudesta ja ennen kaikkea kuulemaan Peterin näkemyksiä globaalista markkinatilanteesta.

Näkemystä Peter Seligsonilta

Peterin puheita on vaikea lähteä toistamaan, mutta sanomansa tiivistyy hyvin kirjoituksessaan, josta lainaus tässä:

Maybe President Trump has found his place in world economic history. It might really be "Liberation Day" - maybe not in the way the US Administration envisages, but for the world economy. The day, the rest of the world understood that there is a world of 8bn consumers outside the US. Ridding the world of the nearly manic fixation on US growth, liberating it to finally see how big the world is outside and the fabulous possibilities for business that exist.

Peter kertoi jo pitkään olleensa sitä mieltä, että paremmat sijoituskohteet löytyvät muualta kuin Amerikasta ja käsityksensä on vain vahvistunut Trumpin hallinnon "talousuudistusten" myötä. Hänen mielestään ai on ollut kuplassa ja nyt se puhkeaa. Ai:tä, sen merkitystä sinällään hän ei kiistä.

Trumpista henkilönä hänellä oli vahvat mielipiteet, mutta koska henkilöarvio ei liity sijoittamiseen, niin en tässä toista sanojaan. Tässä hetkessä Peter ei itse sijoittaisi Amerikkaan, mutta vaikka näin sanoikin, niin kyllä Peterin salkussa on muutama jenkkiyhtiö, mm. Berkshire & Hathaway, Dell, UHS ja Broadcom, mutta "uutta rahaa" ei sinne enää ole sijoittanut pitkään aikaan.

Raha ja äly pakenee USA:sta. Toinen asia mikä nousi vahvasti esiin, oli luonnollisesti luottamus, tai oikeammin sen menetys dollariin ja us bondeihin ja tämän päälle valtion jatkuva järjetön velkaantuminen. Seuraukset ovat katastrofaaliset. Hinnat nousevat, työvoimaa ei ole jne. Koko yhtälö saada teollisuus takaisin USA:han ei toimi.

Dollarin arvo laskee ja Peter heitti hurjan arvion tästäkin, että euron arvo olisi jossain vaiheessa 1,6 $. eli suora lainaus "pariteetti on jossain 1,6 ja sinne sen Trump haluaisi, eli riski on siinä." Hänen mukaan vielä ei kursseissa olla lähelläkään pohjaa. Jos vaikka yhtiöiden kurssit vielä nousevatkin US:ssa, niin dollarin arvon lasku saattaa kupeerata siitä suuren osan ja tämä on se riski. Tuossa linkissä Trumpin talouspolitiikan vaikutuksista dollarin arvoon myös KL:ssä kirjoitetaan.

Noh, kuka näistä ennusteista ja varsinkaan aikajaksosta, jossa tämä kaikki tapahtuu tietää, mutta ei siis hyvältä näytä.

Peter peilaa asioita historiaan ja 100 vuoden sykleihin. Hän myös hämmästelee sitä, että US pääomamarkkina on 65 % globaalista markkinasta, mutta väestö on vain hyvin pieni vs. koko maailman väestö. Peter näkee siis, että muun maailman markkinalla on suurempi potentiaali kasvuun, varsinkin jos/kun USA kääntyy entistä enemmän sisäänpäin. Esimerkkinä oli mm. Kiinan "hakuisuus" Afrikkaan, jonka myös Peter näki potentiaalina kasvualueena, joskin totesi samaan hengenvetoon, että Afrikan markkinaan sijoittaminen on yksityissijoittajalle haastavaa ja mahdollisuudet suoriin sijoituksiin rajalliset.

Loppukaneettina Peter toteaa, että ei sinne asti, siis Afrikkaan, tarvitse lähteä, Euroopasta ja Suomesta löytyy juuri nyt paljon ostettavaa edulliseen hintaan!

Tähän oli helppo yhtyä. Kiitimme Peteriä viinien perinpohjaisesta esittelystä ja super mielenkiintoisesta keskustelusta sekä ajasta, jonka saimme ! Lähdimme tyytyväisinä päiväämme paluumatkalle kohti Mandelieuta. Päivän päätteeksi itse huokaisin helpotuksesta, että auto palautui paikalleen kolhuitta ja naarmuitta. Maanantaina maittavan lounaan ja Villan siivouksen jälkeen lähdimme kohti koti-Suomea varmoina siitä, että tänne palaamme vielä!

Pörssissä turbulenssia on riittänyt

Huhtikuu oli poikkeuksellisen epävakaa ja turbulenttinen kuukausi osakemarkkinoilla. Tämä lienee suurelta osin johtunut USA:n aggressiivisesta tullipolitiikasta ja sen aiheuttamasta kauppasodan kärjistymisestä, mihin myös Peter keskusteluissamme viittasi .

Huhtikuun 2. päivänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti "vapautuspäivän" ja ilmoitti laajoista tulleista lähes kaikille tuontituotteille. Tämä johti maailmanlaajuiseen osakemarkkinoiden romahdukseen, joka oli suurin sitten vuoden 2020 pandemiakriisin. S&P 500 laski yli 10 % kahdessa päivässä, Nasdaq yli 11 % ja Dow Jones yli 9 %. Myös öljyn hinta putosi yli 7 %, ja VIX-volatiliteetti-indeksi nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2020.

Tämä laukaisi vastatoimet eritoten Kiinasta, joka asetti luonnollisesti vastatullit. Ymmärrettävästi koko maailmanmarkkina oli sekaisin ja vanha kauppajärjestelmä kaatumassa tai ainakin muuttumassa.

Tätä Liberation Day -dippiä, moni rohkea ehätti hyödyntämään, kun toiset taas pelästyivät myyden kiireesti jenkkisijoituksiaan osuen jälkeenpäin katsoessa huhtikuun pohjiin.

Ja kuinkas sitten kävikään!? Iloisia uutisia saatiin kuun puolivälissä, kun tullien voimaantuloa lykättiin 90 päivällä. Lisää hyviä uutisia tuli huhtikuun lopussa, kun Yhdysvaltain työmarkkinaraportti osoitti odotettua vahvempaa työllisyyden kasvua. Tämä auttoi ainakin hetkellisesti palauttamaan sijoittajien luottamusta ja niinpä S&P 500, Dow Jones ja Nasdaq nousivat yli 1,4 % päivän aikana. Vielä se, että samassa hetkessä Kiina myös ilmaisi halukkuutensa neuvotella uusista kauppasopimuksista, lisäsi markkinoiden optimismia. Niinpä huhti-/toukokuun vaihteen viimeisin viikko päätyi historiallisen kovaan nousuun USA:n pörssissä, osoittaen näin elpymisen merkkejä.

Onko suunta pysyvä? Itse mietin, että tuskin vieläkään voidaan huokaista helpotuksesta, vaan epävarmuus ja volatiliteetti pysynevät jatkossakin korkeina. Miksikö näin, no kun kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisi huhtikuussa 2025 Maailmantalouden näkymät -raportin, jossa se laski maailmanlaajuisia kasvuennusteita. Syynä olivat historiallisen korkeat tullitasot ja ennakoimaton poliittinen ympäristö, jotka lisäsivät taloudellisia riskejä.

Miten tämä kaikki on vaikuttanut omaan toimintaan?

Ei juuri mitenkään, koska mitään isoja muutoksia en tehnyt, vaan toimin oman strategian mukaisesti, eli vähän kerrassaan lisäsin yhtiöitä, joita edelleen haluan omistaa ja joilla nykyisestä turbulenssista huolimatta näen myös tulevaisuudessa olevan kannattavaa liiketoimintaa ja kasvuakin, luonnollisesti pitäen mielessä laajan toimialakohtaisen hajautuksen.

Kansainvälisessä kauppasodassa tullit tuntuvat olevan ase ja niitä näemmä käytetään uhkailussa ja kiristyksessä sumeilematta. Luonnollisesti markkinoilla vallitsee epävarmuus ja epätietoisuus mitä seuraavaksi tapahtuu. Epävarmuus on näkynyt tietenkin kursseissa ja volatiliteettia on riittänyt. Riskinottoa kaihtamattomat ovat heiluntaa hyvinkin voineet hyödyntää.

TOP 10

Koska olen kutakuinkin onnistuneesti pitänyt ajatukset kasassa ja noudattanut laajan hajautuksen strategiaani, niin pienistä omista säädöistä huolimatta salkkukokonaisuuden TOP 10 yhtiöt ovat pysyneet aika lailla samoina sijalukuvaihteluita lukuun ottamatta. Sijasta #10 kisaavat tasaväkisesti TSMC, Kesko ja nyt viimeisen nousupyrähdyksen jälkeen myös Neste. TSMC sijalle #10. lopulta päätyi. Sen sijaan TOP 10 paino on 2024 vuoden lopun 60,6 %:sta laskenut 57 %:iin. Uskon edelleen vakaasti, että epävarmoina aikoina laajasta hajautuksesta on etua. Toki jos sattuu olemaan meedio ja osaa ennustaen valita menestyjät tuhansista yhtiöistä, niin hyvä niin. Minä en siihen kykene.

Kun muut pelkäävät niin pitää ostaa..., vai miten se nyt menikään.

On tästä turbulenssista se hyöty, että ajoittain tulee oston paikkoja. Ostoja rahoittaakseni poistin yhden rahaston ja jenkkipankin ja lisäksi vähensin kotimaista teräsyhtiötä reippaammin (tarkemmin myynnit ja ostot lopussa). Ostoihin käytin myös jonkin verran kassaa, jonne olen saanut siirrettyä osan E-Haagan asuntokaupasta tulleista varoista (yrityksen tililtä henk.koht. tilille). Näistä osa on ollut mahdollista laittaa myös sijoituksiin. Osalla on maksettu yrityksen sijoituslaina pois ja henk koht. jäänösveroja myös lyhennetty. Koska jatkossa ei yritykselle enää tulisi vuokratuloja, niin jotenkin olen tätä vajetta pyrkinyt myös yrityksen tilillä sijoituksilla kompensoimaan.

Huhtikuussa kun kurssit tulivat yleisessä sentimentissä alas, niin lisäsin sellaisia kotimaisia yhtiötä joihin tullit eivät mielestäni juuri vaikuta. Ainakin lyhyellä aikavälillä näyttää, että ostojen ajoituksessa onnistuin ihan ok, mutta tarkastellaan tätäkin vuoden loppupuolella tarkemmin.

Ulkomaisten yhtiöiden etenkin joidenkin jenkkifirmojen kurssit ovat tulleet niin paljon alas, että enhän joidenkin jenkkiyhtiöiden lisäyksiä kokonaan voinut välttää. Eurooppa oli kuitenkin enemmän fokuksessa, koska näyttää siltä, että talouden elvytystoimet siellä alkavat tehota ja raha olisi muutoinkin pakenemassa USA:sta ja hakeutumassa muille markkinoille, mm. Eurooppaan, näin kertovat talousviisaat.

Portfolio

Tältä oma kokonaisuus nyt näyttää.

Kun huomioidaan lisäykset kassasta ja pieni perintösalkku ja vähennetään näiden vaikutus arvon muutoksessa ja muutkin myynti- ja ostotoimet huomioidaan, niin kuvan taulukossa mainittu YTD +11,2 % on todellisuudessa vain n. +3 % kehitys. "Uutta rahaa" olen siis ladannut sisään omassa mittapuussa reippaasti, joskin hajauttaen ostoja useamman kuukauden ajalle.

En ole aiemmin sisällyttänyt sijoitusasunnon arvoa pörssisijoituksiin, joten siinä mielessä tämän arvon osittainen siirto pörssisijoituksiin aiheuttaa sen, että YTD 11 % ei todellakaan kuvaa sijoitusteni menestystä alkuvuodessa. Toki näin en ole väittänytkään, vaan tuo +3 % sitä vastoin on suuruusluokaltaan oikeampi tämän vuoden mittari ja jää jälkeen OMXH YTD 6,4 % kehityksestä. Huomionarvoista toki myös, että ulkomaisten yhtiöiden paino salkussa tätä kirjoittaessa on 34,4 %, josta USA paino 14 %, eli puhtaaseen Suomi-indeksiin ei voine menestystä verrata. Tänään 3.5. viimepäivien nousujen jälkeenkin on Nasdaq -6,8 % ja S&P 500 -3,1 %.

Niin tai näin, joka tapauksessa todellista YTD lukua +3 % katsoessani voin valitettavasti todeta, että ei niin kovin hyvin ole mennyt! Hittiä on tullut otettua etenkin muutamista ulkomaisista omistuksista. Kohtuu isolla painolla olevat Microsoft ja ASML ovat vuoden alusta huhtikuun loppuun laskeneet molemmat n. 16 % samoin TSMC 13 %. Näiden lisäksi on kotimainen UPM mörninyt niin, että on sulanut salkussa tappiolliseksi. Tämä viime mainittu harmittaa tässä hetkessä eniten!

Kolmen ensin mainitun osalta en ole YTD miinuksista huolissani, koska teknologia ja ai ovat edelleen tulevaisuuden kuvassa vasta alkutaipaleella, ja mainittuja yhtiöitä olenkin lisäillyt pienissä erissä. UPM sen sijaan on nyt joutunut tarkikselle ja mietinnässä on mitä sen kanssa pitäisi tehdä 🤔.

Isot olivat lupaukset energiapuolella ja Uruguain tehtaan kannattavuuden ja kilpailukyvyn piti nostaa UPM uusiin sfääreihin, vaan toisin on käynyt. UPM:n heikkoon menestykseen ja osakekurssin laskuun ovat vaikuttaneet heikentynyt markkinakysyntä, hyödykkeiden (sellun ja energian) hintojen lasku, korkeat tuotantokustannukset Suomessa ja tämänhetkinen geopoliittinen epävarmuus. Tämä pistää miettimään, mikä on tämän yhtiön jatko ja pidänkö salkussa vai olisiko syytä vaihtaa monikansallinen syklinen hevonen, vakaaseen Suomen hevoseen? Samaa myös talleilla pohdittiin.

Omissa sijoituksissa Eurooppa on nyt ollut enemmän in Suomi mukaan lukien, mutta en Amerikan markkinaakaan ole täysin hyljeksinyt, jos olen nähnyt oston paikkoja. Nopeaa käännettä siellä en odota, mutta annan ajan kulua ja ainahan epävakaa ja arvaamaton Trump voi, kuten on jo nähty, käänteillään yllättää myös positiiviseen suuntaan!

Lopuksi

On varmasti monia talousasioita, joita voisi seurata tarkemmin, joista voisi huolestua ja sitten reagoida. Yritän kuittenkin pitää pään kylmänä, koska sijoitushorisontti on kaukana, niin katson sijoitustoimissa jopa Trumpin kauden yli. 

Kuka kauppasodassa lopulta voittaa, veikkauksia tästä on molempiin suuntiin. Nyt näyttää siltä, että kaikki kärsivät, mikä ei ole hyvä taloudelle. Taantuman uhka leijuu edelleen USA:n yllä ja se heijastuu kaikkeen. Miten tämä kaikki vaikuttaa omaan arkeeni? Tähän omaan kysymykseeni vastataan, että ei juuri mitenkään!

Hoivakodin arkea, kun seuraan lähes päivittäin, niin tärkeät asiat korostuvat. Ole läsnä, pidä läheisistäsi huolta ja huomaa nauttia pienistäkin asioista! Jos voit tehdä jotain hyvää toiselle, niin tee se. Tämä voi olla vaikka puhelu ystävälle tai ex tempore kutsu kahville.

Soitin 6.3. iäkkäälle ystävällemme ja puhuimme hetken puhelimessa, kyselin vointiaan ja hän vastasi, että eihän se hyvä ole, mutta olen juuri lähdössä Suomalaiselle klubille skruuvia pelaamaan. Sanoin, että hienoa, että pääset vielä kuitenkin klubille ja saat nauttia skruuvin peluusta, tavataan sitten kun palaan matkoilta, näin sovittiin. 

Emme ehtineet tavata, hän nukkui pois 1.4. ja tänään 3.5. olimme hautajaisissa saattamassa Jaskaa viimeiselle matkalleen. Mainitsen tämän en vain todetakseni, että elämä on rajallista vaan myös siksi, että Jaska, Jaakko Karvonen oli aikanaan jo 30 vuotta sitten ystävä, jonka kanssa saatoin jo tuolloin avoimesti keskustella taloudesta ja sijoittamisesta perhosharrastuksensa kuulumisten vaihdon lomassa Hangon kauniin huvilan terassilla. Jaskaa siteeraan myös monesti siinä, että kun saavuin Hangon huvilalleen auttolla, Jaska totesi "äh, kyllä sä voit hyvin pari lasia viiniä juoda ja vielä ajaa". Tosin monesti sain yöpyä saunatuvassa tai yläkerran vierashuoonneessa, kun pari lasia tuli ylitettyä.  

Yksi Jaskan perus oppeja oli ikiaikainen totuus, että autoon ei kannata sijoittaa, hän ajeli kuten W.Buffet vanhalla käytetyllä Saabillaan pitkään kunnes se lopulta hajosi. Tyttärensä noudattaa samaa oppia, auto ostetaan aina käytettynä. 

Jaska oli iso persoona, hyvä ystävämme, puolisoni arvostettu kollega ja kurssikaveri. Onneksi on paljon yhteisiä hauskoja muistoja! Kuvassa Jaska, Jouni, Lasse ja Timo = neljän professorin kopla, joista kaksi jo poistunut.

Näihin tunnelmiin päätän huhtikuun päiväkirjani ja kyllä haluaisin turbulenssin ja tämän päivän surun keskellä nähdä jo valoa tunnelin päässä! Ainakin päivät ovat pidentyneet ja auringon valoa riittää, josko se sieltä myös pörssiin ja ihmisten mieliin paistaisi!

Aurinkoista ja lämmintä toukokuuta kaikille!

Myynnit

poistettu iShs S&P 500 technologia ETF ja Citigroup

vähennetty Outokumpua

Ostot

lisätty kotimaasta Sampoa, Metsoa, Nordeaa, Kemiraa ja Taaleria

ulkomaisia USA:sta Amazonia, AMD:tä ja Microsoftia.

Euroopasta ASML:ää, Mercedestä ja Dax -rahastoa ja uutena salkkuun ostettu Barry Callebaut. Myös Banco Santander teki paluun salkkuun.

Aasiasta ja muualta lisännyt TSMC:tä ja salkun toista "start uppia" INVZiä.