Taloutta ja rapuja

Pohdintaa taloudesta avec Peter Seligson

Miten tämä näin helppoa olikaan

Jo huhtikuussa tavatessani Peter Seligsonin hänen Clarettes viinitilallaan Etelä Ranskassa, kyselin milloin hän mahtaa olla seuraavan kerran Suomessa ja josko sillon onnistuisimme saada hänet uudelleen Kalastajien vieraaksi. Viime tapaamisesta tulisi kesällä kaksi vuotta ja hänen vierailuaan järjestettiin tuolloin minuuttiaikataululla. Silloisen vierailun yhteyshenkilönä oli tallipoika, alias Mikko Laakkonen, joka tunsi entuudestaan Peterin. Huomasimme kaikki tuolloin miten mutkaton ja helposti lähestyttävä Peter oli. Tämä tunne vahvistui entisestään viime huhtikuussa, kun hän vastasi muitta mutkitta myönteisesti kyselyyni viinitilavierailuun ja toivotti pienen ryhmämme lämpimästi tervetulleeksi! Viinitila ei tuolloin ollut avoinna vieraille, mutta hän perheineen olisi paikalla.

Käytin tuolloin tilaisuutta hyväkseni ja kyselin milloin hän olisikaan seuraavan kerran Suomessa ja josko vierailu Nuottaniemeen voitaisiin toistaa. Vastaus tuli kiertelemättä ja kaartelematta, että heinäkuussa ja sitten taas lokakuussa metsästysaikaan. Loistavaa ajattelin mielessäni ja ystävällisesti sanoin palaavani asiaan.

Toukokuun alussa laitoin Peterille viestiä varmistaakseni, onko suunnitelmansa viettää heinäkuu Suomessa edelleen voimassa. Samalla heitin jo ilmaan ajatuksen rapujuhlista ja kyselin olisiko joku ilta heinäkuun lopussa mahdollinen. Yllätyin jälleen iloisesti kommunikoinnin helppoudesta, kun vastauksia sain nopeasti niin sähköpostitse, kuin whatsapviestein. Lopulta kesäkuun puolella varmistui, että hänelle annetuista vaihtoehdoista torstai 31.7. olisi sopivin!  Hetimmiten välitin hyvän uutisen vielä itse hiukan epäuskoisena kalastajille, että saamme rapujuhlimme mitä todennäköisimmin toivotun ja arvostetun vieraan, yhden ehkä Suomen tunnetuimmista ja legendaarisimmista sijoittajista, Peter Seligsonin. 

Kuka on Peter Seligson, 61 v.

Työ: Täysipäiväinen hallituksen puheenjohtaja A. Ahlström oy:ssa.

Koulutus: Kauppatieteiden lisensiaatti St. Gallenin yliopistosta

Ura: Meklari, Alfred Bergin toimitusjohtaja, Seligson & Co:n ja Eq Onlinen kanssaperustaja

Perhe: Vaimo ja kaksi tytärtä

Harrastukset: Lukeminen, matkailu, viinit, pyöräily

Huh, heinäkuun hellettä, kaikkea se teettää!

Heinäkuun puolenvälin paikkeilla saapui Suomeen vihdoin kaivattu kesä ja helteet! Raputoimitus oli vahvistettu luotetun Tamperlaisen ravustajan kanssa. Rapukuuriirina toimi Tampereella asuva Aleksi, mikä helpotti suunnattomasti logistiikkaa. Itse olin edellisenä viikonloppuna Savossa, lapsuuden maisemmissa serkkutapaamisessa, joten kaikki valmistelut jäivät aika lailla viime hetkiin. 

Peterin kanssa varmistelin aikataulua alkuviikosta ja loppu viimein sain häneltä torstaina vain kysymystä helteeseen liittyen pukukoodista. Shortsit ja pikeepaita ovat enemmän kuin ok ja nurmikon kestävät jalkineet on hyvät, koska aloitamme alkudirnkein puutarhassa, vastasin.

Rapujuhlia edeltävällä viikolla oli HS Visiossa sopivasti artikkelin Peteristä, mikä antoi meille kaikille hyvin tietoa mitä olisi odotettavissa torstaina. Vernerin kanssa olin sopinut, että hän voisi hieman "haastaa" Peteriä, joten artikkeli antoi hänellekin hyvää taustaa. Tosin kalastajien vierailussa ei ole pelkoa, etteikö kysymyksiä tulisi muutoinkin. 

Kaikenlaista "äksidenttiä" ehti tapahtua jo alkuviikosta, kun kodin jäädyttävä ilmastointilaite prakasi (en mene tähän tarkemmin). Kaiken tuon aiheuttaman härdelin päälle vielä iltapäivän aikana, noin puolitoista tuntia ennen vieraiden tuloa, romahti keittiössämme yksi avohylly. Meteli, kilinä, kolina ja sirpaleiden räiske kantautui korviini yläkerrasta alakertaan ja tuntui kestävän ikuisuuden, kun astioita, muumimukeja ja laseja pirstoutui keittiön kivitasolle ja -lattialle! 

Mikä onni, että Aleksi oli hyvissä ajoin paikalla ja heti apuna, olisin varmasti muutoin purskahtanut itkuun.  Pian myös ihanat Joan ja Erik saapuivat paikalle auttamaan keittiössä ja tarjoilussa, joten samppanjat olivat jäissä ja alkupalat puutarhapöydällä ajoissa, kun kalastajia alkoi saapua paikalle hyvissä ajoin. Emännältäkin irtosi jo siinä vaiheessa hymy, vaikka tuskaiset hikikarpalot olivat juuri hetkeä ennen olleet otsalla!

Peteriä ei tarvitse puhumaan kehottaa!

Matsin klarinetti soi kauniisti kesäillassa ja sen sävelet saavat minut unohtamaan kaikki harmit ja äksidentit! Kohta olikin kalastuskuntamme koolla ja tervetulotoivotusten jälkeen juttu Peterin kanssa lähti luontevasti käyntiin, vaikka hän ensin vitsaili, ai mitä tarkoitat, pitikö minun puhua jotain, milloin sellaisesta on ollut puhetta. Bollingeria hiukan siemailtuaan alkaa puhetta tulla sitten kuin itsestään ja kädet tehostavat sanomaansa. Tulin maininneeksi, että olen viimeksi lisännyt pienesti UPM:ää ja metsäyhtiömieheen tämä osuu ja uppoaa.

RAPORTTI TO-RAPUILLASTA, OSA 1.

Kun kerroin lisänneeni UPM.ää vähän (siis minimaalinen lisäys, mutta lisäys i alla fal), niin tästähän heräsi mittava keskustelu metsäyhtiöiden tilasta ja juuri UPM:n johtamisesta, jonka Peter S. totesi olleen surkeata. Peter herätteli meitä kaikkia miettimään miten yhtiöllä oikeasti menee. Edit: Hän heitti myös ilmaan kysymyksen miksi ei Storaa ostaisi, kun siellä tehdään muutoksia järkevään suuntaan.

Edyllytyksiä UPM:llä on, kuten mittava pääoma, energia omavaraisuus, hajautettu bisnes portfolio (liikaa?). Pääomaa on, mutta sen tuotto on surkea (muilla metsäyhtiöillä tosin vielä surkeampi pl. Ahlsrömien yhtiö). Summa summarum, UPM on ollut huonosti johdettu yhtiö!

Tulihan tuosta märkä rätti keskelle omaa naamaa. Pesonen sai pyyhkeitä, mutta nykyjohto vielä kaiken muuttaa voi! Graafisen paperin kulutus laskee ja sen kysyntä heikkenee. Tämä bisnesalue on kuitenkin vielä suuri osa UPM:n liikevaihdosta.

Liiketoiminnan fokuksen pitäisi siirtyä korkeamman lisäarvon tuotteisiin, kuten erikoispaperit, biojalostamot (ei ehkä sittenkään?), tarramateriaalit ja uusiutuvat kemikaalit. Nämä voivat tarjota korkeampia marginaaleja ja vakaampaa kasvua tulevaisuudessa.

Kustannuspaineet kovat (puun hinta ja energia). Toisaalta UPM:llä on energia omavaraisuus valtava metsäomaisuus. Myös geopoliittiset riskit voivat vaikuttaa Uruguain tehtaan kannattavuuteen? Tosin tehtaan odotetaan tuottavan merkittävästi kassavirtaa, mikä parantaa ROE:ta 2025–2026 eteenpäin. Eli valoa näkyvissä...?

Johto on kuitenkin isojen kysymysten äärellä, mihin investoidaan (rahaahan on), jotta saadaan ROI ja ROE paremmalle tolalle. Tämä näkyy myös yhtiön viimeaikaisissa toimissa, kuten paperitehtaan sulkeminen ja joidenkin investointipäätösten, kuten Rotterdamiin biojalostamon investointipäätöksessä peruutus. Syynä artikkeliin perustuen se, että sen tuottovaatimukset eivät täyttyneet.

Euroopassa ja muualla maailmassa sellun kysyntä on nyt juuri laskenut ja raaka-ainekustannukset korkeat, mikä tietenkin vaikuttaa UPM liikevaihtoon ja kannattavuuteen => Syklinen ala ja sen käännettä odottaessa aika voi olla pitkä, mutta ei toivoton.

Tämän raportin kirjoitin kalastusryhmäämme, kun kaikki eivät päässeet paikalle. Eriäviä mielipiteitä johdon heikkoudesta tuli kyllä välittömästi ja olinkin aistivinani jo illan aikana, että Peterillä on jokin kana kynittävänä niin Pesosen, kuin Nallenkin kanssa. 

Seuraavana päivänä sain viestin, jossa Peter kehotti olla tekemättä mitään äkkinäisiä liikkeitä UPM:n suhteen ja toisti, että perusta ja asset base on kunnossa ja hyvällä johdolla sillä on mahdollista ostaa UPM:lle uusi tulevaisuus!

Laitan tähän muutaman linkin KL:n viimeaikaisista artikkeleista liittyen UPM:stä lähinnä itselleni muistiin. Nämä valottanevat myös hyvin UPM:n nykytilaa. Omassa salkussa UPM on n. 3,9 % painolla ja sijalla #10. juuri ja juuri TSMC:n yläpuolella. En muutoinkaan toimi sijoitusten suhteen kovin äkkinäisesti, joten jään nyt ainakin loppuvuodeksi seuraamaan mitä uusi johto tekee kassalla, ellei jokin poikkeuksellinen uutinen aiheuttaisi napin painamista suuntaan tai toiseen.

Edit: Kalastuskaveri Matti on vielä tarkentanut mestäyhtiökeskustelua. Eli esiin tuli myös Stora, jonka liikettä irroittaa "reaalibondi" metsävarat irti, tarkoittaisi sitä, että Storan teollinen toiminta saattaa irrota puoli-ilmaiseksi. 

Tätä mahdollista metsävarantojen irrottamista Peter on pohtinut jo aiemminkin, mutta kurssi on ollut siitä ajasta laskusuunnassa. Onko tämä nyt toteutumassa? Selvittelin tätä vähän lisää ja... 

18. kesäkuuta 2025 Stora Enso ilmoitti käynnistävänsä strategisen arvioinnin Ruotsin metsäomaisuudestaan, jossa tarkastellaan osittaisjakautumista eli metsävarojen irrottamista omaksi, listautuvaksi yhtiöksi. Tämä uusi yhtiö olisi kokonaan nykyisten Stora Enson osakkeenomistajien omistama. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa liiketoimintarakennetta ja hyödyntää sekä metsäomaisuuden että pakkausliiketoiminnan arvoa optimaalisesti. Uusi yhtiö voisi tulla olemaan Euroopan suurin listattu metsäyhtiö.

 Ja myönnän, Stora ei ole ollut minulla mitenkään aktiivisessa seurannassa, syystä että, kun on kerran polttanut siinä näppinsä, on yhtiöön ollut vaikea tarttua uudelleen. Pitäisikö tätä nyt harkita 🤔?

RAPORTTI TO-RAPUILLASTA, OSA 2.

 Puutarhassa oli miellyttävä istua joten siellä käytiin vielä tämäkin keskusteluosio.

Peter katsoo sijoittamisessa isoa kuvaa ja syklejä, jotka 50-100 vuoden perspektiivillä muuttavat geopolitiikkaa ja globaalia taloutta. 

Peter näkee edelleen (kuten jo huhtikuun vierailun yhteydessä kertoi), että "globaalin talouden shift" on pois USA:sta. USA:n talouskasvu on rahoitettu massiivisella velalla. Nyt asetetut tariffit eivät paranna USA:n tilannetta, päinvastoin, tariffit nostavat oman maan tuotantokustannuksia ja hintoja (inflaatio), ostovoima heikkenee, kulutus laskee ja vääjäämättä USA:n talouskasvu hidastuu. Keinoksi lisätä vientiä ja kilpailukykyä jää dollarin kurssin heikentäminen, mikä toki laittaa myös eurooppalaisia yrityksiä ahdinkoon. Mitkä paineet tämä asettaa USA:n korkopolitiikalle, josta tämän tästä Trump vääntää Powelin kanssa. Nostetaanko korkoja, jos inflaatio kiihtyy ja mikä merkitys tällä on yrityksille ja toisaalta, jos talous heikkenee ovat paineet korkojen laskemiselle vuorostaan suuret. Voittaako kansa vai yritysmaailma? Suo tuolla, vetelä täällä, ja piiri pieni pyörii…

Em. seikat huomioiden, edelleen isossa kuvassa Peter näkee potentiaalia enemmän muualla kuin USA:ssa. Aina hätkähdyttää myös tieto, että USA:n väestö on vain 4,2 % maailman väestöstä. Miten tämä yhtälö, että USA kannattelisi globaalia taloutta jatkossa toimii, on relevantti kysymys.

Ai- teknologiayhtiöistä ei varsinaisesti kovinkaan paljon keskusteltu. Teknologia jättien lupauksista investoida megalomaanisesti tekoälyyn Peter oli hiukan skeptinen. Investoinnit ovat jo nyt olleet suuria, mutta vasta pieni osa tulevaisuudessa tapahtuviksi ilmoitetuista (en muista lukuja). Lisäksi täytyisi tulla näyttöä myös investointien tuottavuudesta ja onko kaikessa järkeä.

Aleksi toi aiemmin päivällä esiin, että kuka käyttää arjessa Metan virtuaalikypäriä, joita pidettiin aikanaan merkittävänä innovaationa? Ei kukaan, vai näkyykö kadulla sellaisia?

Kapeneeko USA:n teknologinen etumatka? Pii-laakson kaltaisia tutkimuskeskuksia ja innovaatio laboratoriota syntyy myös muualle maailmassa. Ei Kiina, Aasia ja Eurooppakaan, kunhan pääsee sääntö-addiktiosta, jää peukaloita pyörittelemään. Aivo- ja asiantuntijavuoto USA:sta kasvaa ja muut maanosat hyötyvät tästä.

Afrikka myös mainittu. Afrikka houkuttelee ulkomaisia investointeja sen luonnonvarojen, kasvavan väestön ja kehityspotentiaalin vuoksi. Sen talous kasvaa ja on jo kasvanut ulkomaisten investoijien myötä. Ulkomaiset investoinnit ovat siis jo nyt merkittävä osa mantereen taloudellista kehitystä.

Yksityissijoittajalle sijoittaminen Afrikkaan on haastavaa, välillisesti mahdollista 🤔. Peter oli lähdössä Ghanaan ja ehkä kuulemme joskus tästä lisää. Afrikan maiden eriarvoisuus tosin on suuri, johtuen mm. luonnonvarojen epätasaisesta jakaumasta. Ihan tarkkaa tietoa ja käsitystä emme Peteriltä saaneet, mihin ja missä esim. kiinalaiset nyt Afrikassa investoivat, joten selvittelin vähän tätä lisää.

Kiinan strategiaa voi kuvailla termeillä "win-win", raaka-aineita vastaan infrastruktuuria", mutta sitä on myös kritisoitu velka-ansan diplomatiasta. Kiina lainaa myös rahaa Afrikan valtioille. Itse mietin myös, miten eettistä tämänkaltainen toiminta on? Kritiikkiä on esitetty muun muassa siitä, että:

• Projektit käyttävät usein kiinalaista työvoimaa paikallisten sijaan.
• Lainaehtojen avoimuus on heikkoa.
• Joissakin maissa pelätään ylivelkaantumista (esim. Sambia ja Djibouti).
• Ympäristövaikutuksia ei aina huomioida riittävästi.

Kiina on näkyvin yksittäinen investoija, mutta myös USA, Ranska, Intia, Turkki ja Persianlahden maat (kuten Arabiemiirikunnat) ovat aktiivisia. Infran lisäksi tärkeitä investointikohteita on energia- ja kaivosteollisuudessa.

Uh, minusta ei kyllä Kiina-fania saa, olkoonkin, että osa itse afrikkalaisista hyötyvät investoinneista .

Mitä muuta illassa?! 

Puutarhakeskusteluiden jälkeen siirryimme yläkertaan nauttimaan alkuun kanttarellikeittoa ja sitten pienen jaloittelutauon ja terassilla vilvoittelun jälkeen pääsimme nauttimaan ravuista akvavitin ja snapsilaulujen kera. Helan går...

Itse en ollut kaikissa keskusteluissa mukana. Peterhän puhuu kinnostavasti solkenaan ja lähes taukoamatta (ei ollut Hanna-tytärtä tai vaimoa toppuuttelemassa), joten takuu varmasti minulta on mennyt jotain ohi! Kukaan Mattia lukuunottamatta ei kuitenkaan ole täydentänyt raporttejani, joten aika lailla kattavasti nämä illan asioiden pääkohdat nyt tässä tullut kerrottua.

Lopuksi 

Rapupöydässä sain risuja siitä, että rosé viiniä joutui juomaan kapeista samppanjalaseista! Noh, kaikkea ei kalastajien pääkonttorissaakaan ole, kuten 16:sta rosélasia! Sampanjalasienkin määrä juhlien päättyessä oli laskenut kolmella, mikä kyllä täysin omaa syytä! Sirpaleet tuovat onnea, niitähän jo iltapäivästäkin sain, joten onnea pitäisi nyt riittää moneksi vuodeksi!

Seuraavana päivänä kiitin viestein Peteriä ja kirjoitin, että ensi kerralla hän saa hoitaa rosén (alustavasti tätä itse ehdotti), sillä Alkon myyjän suosittama Hunter's rosé sai häneltä "🙈tuomion" jo ennen maistamista ja minä huolehdin, että hän saa nauttia oman viinitilansa tuotantoa Clarettes Therapie Roséeta oikeanlaisesta lasista! Bollinger samppanja kuitenkin maistui, samoin valkoviini "Löyly" keiton kera ja tietenkin Aalborg Jubilæums Akvavit, joka ainoa snapsi, mitä itse suostun nauttimaan. 

Pörssisuosituksia Peter ei varsinaisesti antanut. Hän mainitsi eurooppalaisin pankkisektorin ja sieltä Deutsche Bankin ja Banco Santanderin olevan edelleen järkeviä ostoksia. Hän itse keskittää katseensa ennemmin muiden mantereiden suuntaan.

- The End -

Kalastajat kiittävät ja iloisiin jälleen näkemisiin Peter!

PS. Tämä hiukan kiireessä kirjoitettu jälleen, joten pidätän oikeuden tehdä korjauksia ja lisäyksiäkin. Omat kesä-, heinäkuun raportit vielä koostamatta blogiin. Ensin pitää tehdä pari vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön 😅🙉!